Menneet näyttelyt

4.5.2021–19.9.2021 Marikista Melukylään: Ilon Wiklandin satukuvituksia

Ilon Wikland on tehnyt pitkän uran lastenkirjojen kuvittajana, ja hänet tunnetaan erityisesti Astrid Lindgrenin kirjojen kuvituksista. Muumimuseon näyttelyssä seikkailevat Marikki, Melukylän lapset, Se pikkuinen Lotta, Katto-Kassinen, Veljeni Leijonamieli ja monet muut Lindgrenin kirjojen hahmot. Wiklandin kynästä ovat peräisin kirjojen vehreät puutarhat, värikkäät puutalot ja ilmeikkäiden lasten lystikkäät leikit. Teokset ovat lainassa Iloni Imedemaa -museosta Haapsalusta, Virosta. Kokonaisuus on laajin Ilon Wikland -näyttely koskaan Viron ulkopuolella.

Ilon Wikland (os. Pääbo) syntyi Tartossa, Virossa vuonna 1930. Wikland vietti lapsuutensa Tallinnassa ja Haapsalussa, kunnes vuonna 1944 hänet lähetettiin Tukholmaan sotaa pakoon. Nuori Wikland sai pian taideopintojen jälkeen paikan kuvittajana Rabén & Sjögren -kustantamossa, jossa tapaaminen kirjailija Astrid Lindgrenin (1907–2002) kanssa johti vuosikymmenien yhteistyöhön. Lindgren oli jo tunnettu lastenkirjailija, kun Wikland teki ensimmäisen kuvituksensa Lindgrenin tekstiin, kirjaan Mio, poikani Mio (1954). Pitkän yhteistyön aikana Wiklandin kuvitukset toivat eloon monet Lindgrenin tunnetuimmista hahmoista. Wiklandin viehättävä maailma, jossa on kaikuja vehreästä virolaisesta maalaismaisemasta, on puhutellut lapsia jo vuosikymmenten ajan.

Ilon Wiklandin Virolle lahjoittamat 800 alkuperäistä kirjan kuvitusta ovat esillä Ilonin Ihmemaassa Haapsalussa, lähellä Wiklandin isovanhempien kotia. Ilonin Ihmemaa on koko perheen museo, jossa on ihailla Wiklandin alkuperäisteoksia, piirtää, askarrella, leikkiä, katsoa elokuvia, näytelmiä ja konsertteja, osallistua pedagogiseen toimintaan ja jopa juhlia syntymäpäiviä.

Virosta

KKolmiulotteinen lohikäärme keltaisella seinällä.
Riikka Kuittinen.
Lohikäärme-RK.


15.2.2020–31.1.2021 Muumit ja meri

Minun saareni on yhtä elävä kuin puut ja meri. Kaikki on elävää.

Tove Jansson, Muumipappa ja Meri, 1965

Muumimuseon vaihtuva näyttely vie meidät merelle muumien kanssa. Meri on Muumi-kirjoissa toistuva teema, ja Itämeri oli Tove Janssonille (1914–2001) merkittävä inspiraation lähde. Muumilaaksoa ympäröivässä meressä ja muumien tyrskyisissä tarinoissa on kaikuja Janssonille henkilökohtaisesti tärkeästä Itämerestä. Jansson punoi meriteeman useisiin muumikertomuksiin. Meri piirtää Muumilaakson ääriviivat, samalla tavoin kuin Itämeri Suomen.

Tässä näyttelyssä muumit johdattelevat meitä luontoystävälliseen elämäntapaan kirjojen alkuperäiskuvituksin. Muumit seikkailevat merellä, muuttavat majakkaan ja huviretkeilevät rantakallioilla. Tarinoiden ja niiden kuvitusten taustalla usein aaltoilee meren ulapan kaukainen horisontti. Elävä meri on kuin kirjan hahmo.

Muumit kohtelevat luontoa aina kunnioittavasti. Muumit matkustavat, syövät ja elävät ympäristönsä kanssa yhteisymmärryksessä. Muumien elämäntyyli jättää yksinkertaisuudessaan vähän jälkiä, maalle tai merelle. Kuten muumit, arjen pikkuisia ympäristötekoja voi tehdä meistä jokainen, ja Itämerta voimme suojella kaikki yhdessä. Merikin muodostuu pienistä pisaroista.

Muumitarinoiden 75-vuotissyntymäpäiviä vietetään merellisissä tunnelmissa, koska meri oli tärkeä Tove Janssonille ja myös muumeille. Moomin Charactersin ja John Nurmisen Säätiön juhlavuoden kampanja #MEIDÄNMERI kerää rahaa Itämeren suojeluun. Muumien elämäntapa on luonnostaan ympäristöystävällinen, ja muumien esimerkin mukaan meistä jokainen voi tehdä omassa elämässään ympäristöystävällisiä valintoja. Juhlavuoden näyttely Muumit ja meri on esillä Muumimuseossa Tampereella 31.1.2021 saakka.

Muumit 75 v.

Muumit ja meri.


25.4.2019–26.1.2020 Muumianimaatiot – Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta

Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin (1914–2001) rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Kukapa ei muistaisi istuneensa television ääressä muumitarinoiden äärellä?

Mieleen nousee vieläkin seikkailuihin liittyvä jännitys, joka ei kuitenkaan kasvanut liian suureksi, ja turvallisuudentunne, jonka loi muumien lämmin ja ystävällinen maailma. Jännitystä ja turvallisuudentunnetta vahvisti jaettu katsomiskokemus. Toisille muumianimaatiot edustavat rakasta lapsuusmuistoa. Joillekin ne herättävät lämpimiä vanhemmuusmuistoja yhteisistä katseluhetkistä tai hetken taatusta rauhasta lasten istuessa nenä kiinni televisiossa. Jotkut muistavat kaveriporukoiden hauskat loppumattomat muumimaratonit.

Ensimmäinen televisiossa esitetty muumianimaatio oli vuonna 1959 ensi-iltansa saanut saksalainen mustavalkoinen marioneteilla tehty nukkeanimaatio. Kymmenen vuotta myöhemmin syntyivät ensimmäiset japanilaiset animaatiot, ja 1970-luvulla tehtiin myös ensimmäinen venäläinen muumianimaatio. Saman vuosikymmenen lopulla aloitettua puolalaista nukke- ja pala-animaatiota yhdistävää sarjaa esitettiin useissa maissa. Tähän mennessä laajimmin tunnettu muumianimaatio, japanilainen Muumilaakson tarinoita, alkoi pyöriä televisioissa 1990. Myöhemmin se on esitetty yli 120 maassa, ja monissa maissa useampaan kertaan. Keväällä 2019 lähtee kansainväliseen levitykseen uusin muumianimaatiosarja, suomalaisen Gutsy Animations -tuotantoyhtiön Muumilaakso.

Muumianimaatiot.

Liittyi oma katselukokemus sitten Muumilaakson tarinoihin tai varhaisempiin versioihin, näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua taas ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiot. Näyttely avaa myös eri aikakausien animaatioiden tekoprosessia.

60 vuoden aikana tehtyjä erilaisia animaatioita yhdistää yksi asia. Ne kaikki ovat oman aikansa tulkintoja Tove Janssonin muumikirjoista ja -sarjakuvista. Animaatioissa esiintyy myös kirjoista tuttuja ikonisia kuvia, kuten Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen sillalla tai Muumitalo laakson keskellä. Muumimuseo tuo animaatioiden kuvien rinnalle alkuperäiset kuvituspiirrokset museon omista kokoelmista – kuvituspiirrokset, joita ilman yhtäkään animaatioista ei olisi olemassa.

15.12.2018–31.3.2019 Satumaja – Usko Laukkasen kuvituksia

Muumimuseon Satumaja-näyttely nostaa esiin kuvittaja Usko Laukkasen (1930–2000). Hän teki pitkän ja monipuolisen uran aikana, jolloin kuvittajia ei arvostettu ja heidän työnsä julkaistiin jopa nimettömänä. Siksi nimi on tuntematon, mutta työt tuttuja monille.

Usko Laukkanen oli monipuolinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten kuvituksistaan moniin lastenkirjoihin ja oppikirjoihin. Kokonaisen sukupolven käsissä kuluivat aikoinaan muun muassa Lasten oma aapinen ja Lasten oma lukukirja (1958) jatko-osineen, samoin muut Otavalle ja Valistukselle tehdyt koulukirjat.

Huomiota herätti myös Laukkasen kirjoittama ja kuvittama Laulumaja (1956), joka sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa kuvakirjakilpailussa ja julkaistiin Tammen Kultaisissa kirjoissa sarjan ainoana kotimaisena teoksena sekä käännöksinä useissa eri maissa.

Lasten kuvakirjat ja satukirjat olivat uutteralle Laukkaselle tärkeitä, mikä näkyy monien kuvitusten eloisuutena ja viitseliäisyytenä. Satumaja-näyttely esittelee kuvitusten originaalipiirroksia, joissa värit hehkuvat kirkkaampina kuin koskaan ennen.

Myöhemmin Laukkanen työskenteli muun muassa mainoskuvittajana (mm. Liikenneturva, Postipankki) ja -animaattorina (mm. Esson Tiikeri tankkiin -mainos 1960-luvulla). Uransa loppupuolella hänen näkyvin työnantajansa oli tamperelainen Satukustannus, jolle syntyi kymmeniä kuvakirjoja 1970–1990-luvuilla. Niitä käännettiin jonkin verran myös venäjäksi ja ruotsiksi.

Tonttu istuu kannon päällä
Usko Laukkanen: UL-verkkosivuille.

Lisäksi Laukkanen piirsi sarjakuvia. Tunnetuin sarja oli Sarjis-lehdessä 1970-luvun alussa julkaistu Masto ja Märssy, minkä lisäksi hän muun muassa työsti vuosikymmeniä, moneen otteeseen Kapteeni Kidd -sarjakuvatarinaa, jota ei koskaan julkaistu. Laukkanen palkittiin pienestä mutta erottuvasta sarjakuvatuotannostaan Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 1988.

Satumaja on tuotettu yhteistyössä Suomen Sarjakuvamuseo ry:n kanssa.

26.6.-31.8.2018 Cinema Observatorio

Eläydy Tove Janssonin ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän elämään karulla Harun saarella, kumppanusten avarakatseiseen maailmanmatkailuun sekä muumien maailmanvalloitukseen Nina Pulkkiksen The Moomin Boom -elokuvaan pohjautuvan lyhytelokuvan välityksellä. Tove Janssonin yhteistyö brittiläisen Associated Newspapersin kanssa tarkoitti käytännössä, että muumiperheen elämä ja kommellukset tavoittivat yli 20 miljoonan henkilön lukijakunnan. Ensimmäinen Moomin-sanomalehtisarjakuva ilmestyi syyskuun 20. päivänä 1954 the Evening Newsissä. Tämä oli vain alkusoittoa yhä jatkuvalle muumiboomille.

9.8.2017-26.5.2018 Tove Jansson ja muumit

Muumimuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely Tove Jansson ja muumit esitteli Tove Janssonin muumihahmoja varhaisimmista 1930-luvun mustista muumeista ja Garm-lehden sota-aikaisista poliittisista satiirikuvituksista 1950-luvun ensimmäisiin muumituotteisiin ja 1990-luvun muumianimaatioihin. Näyttelyn aarteita olivat esimerkiksi animaatiotallenne, johon on taltioitu Tove Janssonin ensimmäinen teini-ikäisenä piirtämä muumihahmo. Näyttelyn muita erikoisuuksia ovat Tove Janssonin varhaiset, 1940-luvulla Ny Tid -lehdessä julkaistut muumisarjakuvat, 1950-luvun Fauni-nuket, Arabian ensimmäinen muumimuki sekä lukuisat alkuperäiset kansikuvat eri maissa julkaistuihin muumikirjoihin.

Jari Kuusenaho.
Tove Jansson ja muumit 2017.