Muumimuseo
  • englanti
  • Suomi
  • japani
  • venäjä
  • ruotsi

Kokoelma

Uudet lainavaraukset

Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma on säännöllisesti esillä ulkomailla. Huhtikuussa 2019 Tokiossa, Japanissa avautuu tähän mennessä laajin muumeista kertova kiertonäyttely. Uusia lainavarauksia voimme vastaanottaa näyttelyihin, jotka toteutetaan aikaisintaan vuonna 2025, sillä herkät paperityöt vaativat pitkän lepoajan näyttelyiden välissä.

Lainapyynnöt tulee tehdä vähintään kaksitoista kuukautta ennen suunniteltua näyttelyä. Laina-aika on korkeintaan kuusi kuukautta. Kokoelmien teoksia lainataan ainoastaan ulkomaille. Lainaamme teoksia vain museoille ja muille tahoille, joilla on museoammatillista henkilökuntaa ja joiden näyttelytilan olosuhteet täyttävät museaaliset vaatimukset. Kuvaelmat ja Paraphernalia-kokonaisuus eivät kuulu lainauksen piiriin.

Yhteystiedot

Mikäli sinulla on kysyttävää teoslainoista, otathan yhteyttä:

museonjohtaja Taina Myllyharju taina.myllyharju@tampere.fi / puh. 040 8016 665

Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma

Tove Jansson ja hänen elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilä tekivät ensimmäisen lahjoituksensa Tampereen taidemuseolle 1986. Taidekokoelma piti sisällään 1009 teosta ja 38 kuvaelmaa. Teokset olivat Taidemuseolla Muumit-näyttelyssä esillä olleita muumikirjojen ja muiden Tove Janssonin kuvittamien kirjojen alkuperäisiä kuvituksia ja luonnoksia. Kuvaelmat olivat Janssonin, Tuulikki Pietilän ja heidän ystävänsä, lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistolan tekemiä kolmiulotteisia, muumiaiheisia pienoismaailmoja. Lahjoitukseen kuului myös Tove Janssonin muuta taidetta ja esineistöä. Jansson ja Pietilä täydensivät kokoelmaa myöhemmin useaan otteeseen. Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma sisältää kaikkiaan noin kaksituhatta teosta, jotka ajoittuvat 1930-luvulta aina 1990-luvulle saakka.

Taidemuseo on esitellyt kokoelmaa Muumilaaksossa pääkirjasto Metson pohjakerroksessa vuosina 1987-2016. Muumilaakso sulkeutui lokakuun lopussa 2016 ja museo muutti Tampere-taloon. Muuton myötä museon nimi muuttui Muumimuseoksi, mutta kokoelman nimi säilyi Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelmana.

Tove Janssonin kuvitukset hänen kirjoittamiinsa ja kuvittamiinsa 12 muumikirjaan vuosilta 1945–77 muodostavat kokoelman sydämen. Lähes kaikki muumiromaanien kuvitukset ovat tussipiirroksia paperille tai kartongille, joukossa on vajaa 50 guassi- tai vesivärityötä, kymmenisen raapetekniikalla tehtyä ja muutamia laveeraus tai laveeraus- ja tussitöitä. Teokset ovat yleensä kooltaan pieniä, lähellä lopullista julkaisukokoaan.

Kokoelman tärkeä kokonaisuus ovat muumikirjojen kuvituspiirrosten lisäksi niiden luonnokset, toisinnot ja julkaisemattomat versiot. Luonnosten ja piirrosten eri versioiden avulla voidaan tutkia Tove Janssonin kuvitusten kehittymistä.

Tove Janssonin sarjakuvapiirroksia, sarjakuvien kansikuvapiirroksia ja sarjakuvaluonnoksia kokoelmassa on yhteensä 207. Mukana on myös ensimmäisiä Janssonin piirtämiä muumisarjakuvia, jotka hän teki suomenruotsalaiseen Nyt tid -kulttuurilehteen vuonna 1947. Lisäksi kokoelmaan kuuluu 500 Tove Janssonin lehtiin tekemää kuvituspiirrosta ja kansikuvaa, joista suurin osa on julkaistu satiirilehti Garmissa.

Kokoelmassa on muumikuvitusten lisäksi yli 200 muutakin Tove Janssonin kirjoihin tekemää kuvituspiirrosta. Hän kuvitti useita lastenkirjoja, joukossa klassikkoja kuten Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa ja J. R. R. Tolkienin Lohikäärmevuori (tunnetaan myös nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin).

Taidekokoelmaan kuuluu kuvitusten lisäksi 41 kuvaelmaa, joista kaksi on muumitaloja, ja lukuun lasketaan myös Sorsapuistossa sijaitseva Muumipeikko-patsas. Kuvaelmat ovat pääosin Tove Janssonin elämänkumppanin, taidegraafikko Tuulikki Pietilän tekemiä, ja osassa oli tekijänä mukana heidän ystävänsä, lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistola. Omien sanojensa mukaan Jansson itse oli kuvaelmien rakentamisessa lähinnä apulaisena.

Paraphernalia

Merkittävä ja erikoinen lisä kokoelmaan oli 61 laatikon Paraphernalia-lahjoitus vuonna 1993. Paraphernalia-nimen Jansson ja Pietilä löysivät teoksesta Svenska Akademiens ordlist. He totesivat suomenkielisen vastineen olevan lähinnä sana ”kama”. Varsinaista taidekokoelmaa täydentävään erilliseen Paraphernalia-kokonaisuuteen kuuluu mm. muumihahmoja, kuvaelmien materiaaleja, valokuvia ja dioja sekä kirjeenvaihtoa.